11 months ago
41
**Helsingin poliisi on evännyt jo toiseen kertaan pienkeräyksen ilmastoaktivisteilta kyseenalaisin perustein. Päätös liittyylaajaa julkista keskustelua herättäneeseen OC-sumutustapaukseen Elokapinan mielenosoituksessa vuonna 2020, josta poliisin johtaja tuomittiin käräjäoikeudessa sakkorangaistukseen kesäkuussa. Asia etenee hovioikeuteen. Oikeusoppineiden ja ihmisoikeusasiantuntijoiden mielestä molemmat Helsingin poliisin päätöksistä rikkovat perus- ja ihmisoikeuksia. **
Helsingin poliisi on kieltänyt ilmastoaktivisteilta oikeudenkäynnin joukkorahoituksen
Helsingin poliisi on kieltänyt ilmastoaktivisteilta oikeudenkäynnin joukkorahoituksen päätöksellään 2.10.2023. Keräyksellä oli tarkoituksena maksaa asianomistajien oikeudenkäyntikuluja rikosasiassa, jossa Helsingin poliisin työntekijöitä syytetään aktivistien pahoinpitelystä. Kieltopäätöksellään poliisi hankaloittaa aktivistien puolustautumista asiassa, jossa se on itse vastapuolena. Aktivisteja rahankeräysasiassa edustava juristi Tuuli Talvinko pitää poliisin menettelyä ilmeisen mielivaltaisena.
Oikeudenkäyntien rahoittaminen joukkorahoituksella Suomessa on sallittua. Asiaa on käsitelty esimerkiksi eduskunnan lakivaliokunnan lausunnossa marraskuussa 2022 (LaVM 20/2022). Lausunnosta ilmenevän yksiselitteisen kannan mukaan: “Lakivaliokunta toteaa, että oikeudenkäyntien ulkopuolista rahoittamista ei ole Suomessa nykyisin säännelty. Tällainen rahoitus on siten yleisesti sallittua.”
“Oikeudenkäyntikulujen ulkopuolinen rahoittaminen on yleisesti sallittua sekä rikoksesta syytetyille että rikosten uhreille. Elokapinan mielenosoittajat eivät voi olla poikkeus tähän sääntöön”, Talvinko huomauttaa.
Elokapinalliset vievät Helsingin poliisin päätöksen hallinto-oikeuteen
Till Sawala, Ville Saarinen ja Tuulia Reponen valittivat Helsingin poliisin kieltopäätöksestä hallinto-oikeuteen tiistaina 31.10. Asiasta tekee merkittävän se, että tämä on jo toinen Helsingin poliisin mielivaltaisesti kieltämä pienkeräys. Myös aiemmassa pienkeräyksessä ensisijainen käyttötarkoitus oli hakijoiden sekä muiden asianomistajien oikeudenkäyntikulujen kattaminen pienkeräyksellä.
Helsingin poliisilaitos on molemmilla kerroilla perustellut kieltopäätöksiä rahankeräyslain 21 § 2 momentin 2 kohdalla, joka kieltää rahankeräyksen järjestämisen selvästi yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavan tai lainvastaisen toiminnan rahoittamiseksi. Poliisi viittaa kieltopäätöksessään Elokapinaan ja sen toimintaan yleisesti.
“Helsingin poliisin esittämä kieltoperuste ei liity päämiesteni tekemään pienkeräysilmoitukseen millään tavalla. Pienkeräyksen tarkoituksena on rahoittaa asianomistajien oikeudenkäyntikuluja, ei Elokapinan toimintaa yleisesti”, Talvinko kommentoi. “Vaikuttaa siltä, että poliisi pyrkii mielivaltaisella päätöksellään heikentämään aktivistien oikeusasemaa oikeudenkäynnissä, jossa se on itse vastapuolena.”
Viimeisimmässä kieltopäätöksessään poliisi on esittänyt, että sumutusoikeudenkäynnin oikeudenkäyntikulut olisi tuomittu käräjäoikeudessa ”Elokapinan” maksettavaksi. Elokapina ei kuitenkaan ole oikeudenkäynnissä edes osapuolena, mikä käy selvästi ilmi myös käräjäoikeuden tuomiosta. Oikeudenkäyntikulut on käräjäoikeudessa tuomittu asianomistajina olevien yksityishenkilöiden maksettavaksi.
Helsingin poliisilaitos soitti hallinto-oikeuteen valittaneille aktivisteille 22.9.2023 ja kertoi, että pienkeräyshakemus tullaan hylkäämään. Poliisi ei kuitenkaan kyennyt kertomaan kieltopäätöksen perusteluita tai sitä, kuinka ilmoitusta voisi täydentää tai muokata, jotta se voitaisiin hyväksyä.
Pienkeräysilmoituksen tehnyt Till Sawala kertoo poliisilta saamastaan puhelusta: “Puhelun aikana esittämistäni toistuvista kysymyksistä huolimatta minulle ei kerrottu mitään perusteita mahdolliselle hakemuksen hylkäämiselle. Kysyin puhelun aikana nimenomaan, millä perusteella hakemus hylätään. En kuitenkaan saanut tähän mitään vastausta.”
Asiantuntijat pitävät poliisin toimintaa perusoikeuksien vastaisena
“Perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta on mielestäni kestämätöntä, jos rikoksen uhriksi joutuneita kielletään tällä tavoin keräämästä rahaa oikeudenkäyntikuluihinsa. Koska asia on yleisesti merkittävä, on tärkeää, että poliisin päätös viedään hallinto-oikeuden tutkittavaksi”, valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kommentoi asiaa ensimmäisen pienkeräyshakemuksen yhteydessä joulukuussa 2022.
Protect the protest -mielenosoitustarkkailukampanjan Euroopassa vuonna 2022 järjestäneen Amnesty Internationalin mukaan viranomaiset ovat viime vuosina enenevissä määrin kriminalisoineet ympäristöaktivismia. Kokoontumisvapautta on kavennettu lakimuutoksin erityisesti Iso-Britanniassa, mutta ympäristöaktivisteja on vangittu ennaltaehkäisevästi Saksassa ja Ruotsissakin. YK:n ympäristön puolustajien erityisraportoija Michel Forst epäilee, että poliisiviranomaiset Euroopassa koordinoivat ympäristöaktivistien tukahduttamista. Amnesty Internationalin Suomen osaston mielenosoitustarkkailuraportin mukaan Suomessa kokoontumisvapaus toteutuu pääasiassa hyvin, mutta poliisin Elokapinaan liittyvät ylilyönnit ovat huolestuttavia merkkejä kansalaisyhteiskunnan toiminnan rajoittamisesta.
“Oikeusturva on oleellinen osa oikeusvaltiota. Jokaisella on oikeus valita avustajansa ja saada asiansa asianmukaisesti käsitellyksi tuomioistuimessa. Kaikilla on oltava myös mahdollisuus vaatia viranomaisia vastuuseen rikoksista tai virkavelvollisuuden rikkomisesta. Suomessa oikeudenkäyntikulut ovat korkeat ja siksi ihmiset joutuvat turvautumaan pienkeräyksiin. Helsingin poliisin kieltävä päätös pienkeräyksen järjestämisestä heikentää mahdollisuuksia poliisin toimien haastamiseen. Päätös rinnastaa oikeuden hakemisen yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavaan toimintaan. Asiassa pitäisi kuitenkin olla kyse oikeusturvasta, eikä Elokapinan toiminnan arvioinnista. Amnesty katsoo, että poliisin päätös hylätä pienkeräysilmoitus kaventaa kansalaisyhteiskunnan toimijuutta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Pargol Miraftabi.
Yhteydenotot:
media@elokapina.me
